Yhteistoimintalaki – Noudattaako työpaikkasi varmasti sitä?

Yhteistoimintalaki ohjaa ja tukee työnantajien ja työntekijöiden välistä yhteistyötä, mutta harvalle työnantajalle tai työntekijälle laki on lopulta kovinkaan tuttu. Työpaikoilla lain tulisi näkyä myös päivittäisessä arjessa, ja sekä työnantajan, että työntekijöiden tulisi olla tietoisia lain velvoittamasta vuorovaikutuksesta ja työntekijöiden oikeuksista osallistua päätöksentekoon. 

Lue, mitä yhteistoimintalaki tarkoittaa, ja miten sitä tulisi noudattaa työpaikkasi arjessa. 

Tässä artikkelissa käsitellään seuraavia aiheita:

• Yhteistoimintalaki pähkinänkuoressa – Mikä se on?

• Työntekijän oikeudet – Tätä ei usein noudateta

• Työnantaja – Noudatatko yhteistoimintalakia?

• Henkilöstön edustajan vaalit – Mitä sinun tulee tietää niistä?

• Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla – Odum Turva auttaa

Yhteistoimintalaki eli Yt-laki määrittelee, kuinka työnantajien ja henkilöstön tulisi yhdessä toimia työpaikan eri tilanteissa, erityisesti muutosten aikana. Lain tavoitteena on parantaa työntekijöiden asemaa, ja tukea henkilöstön työllistymistä yrityksen muutostilanteissa. 

Yhteistoimintalain uusin versio astui voimaan vuoden 2022 alussa, tuoden mukanaan merkittäviä muutoksia ja uudistuksia, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen työelämään Suomessa. 

Lain päätavoite on edistää työpaikoilla toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö toimivat yhteistyössä kunnioittaen toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia, sekä tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa.

Lain henki on luoda avoin, osallistava ja jatkuva dialogi työnantajien ja työntekijöiden välille. Yhteistoiminnan avulla pyritään varmistamaan, että molemmat osapuolet voivat vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon ja kehitykseen, erityisesti asioissa, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan tai asemaansa yrityksessä​​.

Lain soveltamisala on laaja. Se koskee taloudellista toimintaa harjoittavia yrityksiä ja yhteisöjä, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 20. Tämä tarkoittaa, että suuri osa suomalaisista työpaikoista kuuluu lain piiriin​​.

Yhteistoimintalain noudattamatta jättäminen voi ilmetä monissa muodoissa, ja seurauksena voi olla merkittäviä haittoja sekä työnantajille että työntekijöille.

Usein työnantajat eivät täysin ymmärrä lain asettamia vaatimuksia tai eivät koe niiden noudattamista tärkeäksi. Toisinaan taas työntekijät eivät ole tietoisia oikeuksistaan tai eivät uskalla vaatia niiden toteuttamista.

Yksi yleisimmistä rikkomuksista on riittämätön vuoropuhelu. Lain mukaan työnantajan on käytävä säännönmukaista vuoropuhelua henkilöstön edustajan kanssa yrityksen tai yhteisön toiminnan ja työyhteisön kehittämiseksi. Tämä tarkoittaa avointa keskustelua yrityksen tilasta, suunnitelmista ja muutoksista, jotka vaikuttavat työntekijöiden asemaan​​. Jos tätä vuoropuhelua ei toteuteta, henkilöstö jää ilman tärkeää tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia.

Toinen yleinen ongelma liittyy muutosneuvotteluihin. Lain mukaan työnantajan on aloitettava muutosneuvottelut ajoissa, kun harkitaan toimenpiteitä, kuten irtisanomisia tai lomautuksia taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla​​​​. Puutteelliset tai myöhästyneet neuvottelut voivat johtaa sekä laillisiin että henkilöstöhallinnollisiin ongelmiin.

Lisäksi yhteistoimintalain mukaisen tiedonkulun puutteellisuus on ongelma. Työnantajan on annettava henkilöstön edustajalle kaikki vuoropuhelun kannalta tarpeelliset tiedot kohtuullisessa ajassa ennen vuoropuhelua​​. Tämän laiminlyönti voi johtaa siihen, että henkilöstö ei pysty osallistumaan päätöksentekoon informoidusti ja rakentavasti.

Lue, mitä työsuojeluvaltuutettu tekee >>

Yhteistoimintalain noudattaminen ei ole vain lakisääteinen velvollisuus, vaan se on myös keskeinen osa vastuullista ja kestävää yritysjohtamista. Näin noudatat yhteistoimintalakia:

• Panosta dialogiin:
  Dialogi on tärkeä osa työyhteisön hyvinvointia, ja sen avulla voidaan ehkäistä konflikteja ja edistää työpaikan positiivista ilmapiiriä. Työnantajana on tärkeä ymmärtää, että vuoropuhelun ylläpitäminen on jatkuvaa prosessia, ei vain silloin tällöin tapahtuva toimenpide​​​​.
  
  
• Jaa tietoa:
  Työnantajana sinun on tärkeä varmistaa, että annat henkilöstön edustajille kaikki tarvittavat tiedot, jotka mahdollistavat heidän tehokkaan osallistumisensa vuoropuheluun ja päätöksentekoon​​. Tämä sisältää tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta, henkilöstömääristä ja muutoksiin liittyvistä suunnitelmista. Tiedonkulun on oltava ajantasaista, läpinäkyvää ja kattavaa.
  
  
• Arvosta ja huomioi: 
  Työnantajana sinulta velvoitetaan aitoa halua kuulla henkilöstön näkemyksiä ja ottaa ne huomioon päätöksenteossa. Tämä edellyttää avoimuutta, kunnioitusta ja keskinäistä luottamusta.
  
  
• Osallista työntekijöitä:
  Kun henkilöstö osallistuu aktiivisesti muutosten suunnitteluun ja toteutukseen, se lisää heidän sitoutumistaan ja ymmärrystään päätösten taustalla olevista syistä, sekä vähentää muutosvastarintaa.
• Ota vastaan palautetta:
  Anna työntekijöille säännöllisesti mahdollisuus antaa palautetta ja ehdotuksia yrityksen toimintaan liittyen. Tämä ei ainoastaan edistä avoimuutta, vaan myös antaa arvokasta tietoa yrityksen johdolle.
  
  
• Konfliktien ja ongelmien hallinta:
  Anna aina oikeaa tietoa työntekijöille heidän oikeuksistaan. Huolehdi siitä, että työntekijät tietävät, mihin tai keneen he voivat olla yhteydessä mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kehitä mekanismeja konfliktien tunnistamiseen ja hallintaan. Lue kaikki whistleblowingista >>
  
  
• Tue henkilöstön edustajia:
  Varmista, että henkilöstön edustajat (mm. työsuojeluvaltuutettu) saavat tarvittavan tuen ja resurssit tehtäviensä hoitamiseen. 

Yhteistoimintalain noudattamisessa ei siis loppupeleissä ole kyse rakettitieteestä. Kunnioittamalla, kuuntelemalla ja viestimällä läpinäkyvästi, olet jo hyvällä mallilla. 

Yhteistoimintalain mukaiset vaalit ovat keskeinen osa työntekijöiden osallistumista ja vaikuttamista työpaikoilla. Nämä vaalit koskevat henkilöstön edustajien, kuten luottamusmiesten tai yhteistoimintaedustajien valintaa. Edustajien tehtävänä on toimia linkkinä työntekijöiden ja työnantajan välillä, varmistaen, että työntekijöiden ääni kuuluu ja heidän etunsa otetaan huomioon.

Jos työntekijöiden enemmistöllä ei ole oikeutta osallistua ammattiliiton edustajan valintaan, he voivat valita keskuudestaan yhteistoimintaedustajan. Tämä valinta on tärkeä, sillä se takaa, että kaikkien työntekijäryhmien äänet tulevat kuulluiksi ja että heillä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikan asioihin. Yhteistoimintaedustajan valinta tapahtuu demokraattisesti, ja kaikilla työntekijöillä tulisi olla mahdollisuus osallistua tähän prosessiin​​.

Vaalien ajoitus ja järjestelyt voivat vaihdella työpaikan koosta ja rakenteesta riippuen. On tärkeää, että työntekijät ovat tietoisia vaalien aikataulusta ja osallistuvat aktiivisesti ehdokkaiden valintaan. Tämä varmistaa, että valitut edustajat todella edustavat työntekijöiden näkemyksiä ja intressejä.

Yhteistoimintaedustajien rooli on merkittävä erityisesti suurissa muutosprosesseissa, kuten yt-neuvotteluissa, missä heillä on mahdollisuus neuvotella työnantajan kanssa ja vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat työntekijöiden asemaa ja työoloja.

Työsuojeluyhteistoiminnassa keskeistä on, että sekä työnantaja että työntekijät osallistuvat aktiivisesti työsuojelun suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Me Odumilla olemme kehittäneet palvelun, jotta työsuojelu olisi sinulle sujuvampaa.

ODUM Turva on palvelu, joka auttaa teollisuusalan yrityksiä optimoimaan työsuojelun. Palvelumme avulla teollisuustyönantajien keskeisten lakisääteisten velvoitteiden arviointi, dokumentointi, tallentaminen ja seuranta sujuu kustannustehokkaasti.

ODUM Turva tarjoaa yrityksen työsuojeluun seuraavia hyötyjä:

• Auttaa noudattamaan lakisääteisiä velvoitteita: Työsuojelupäällikön tärkein tehtävä on varmistaa, että työpaikalla noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Teollisuusyrityksillä voi olla jopa 27 erilaista lakisääteistä velvoitetta liittyen työsuojeluun ja työturvallisuuteen. ODUM Turva auttaa yrityksiä pysymään näiden velvoitteiden tasalla ja varmistamaan, että ne täytetään asianmukaisesti.

• Säästää aikaa: ODUM Turva tarjoaa kätevän tilannekuvaraportin ja vuosikellon, jotka auttavat säästämään aikaa. Näiden avulla työsuojelupäällikkö voi tehokkaammin suunnitella ja seurata toimintaa. Tämä vapauttaa aikaa keskittymiseen muihin tärkeisiin työsuojelupäällikön tehtäviin.

• Tehostaa työhyvinvoinnin kehittämistä: Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa työsuojeluvaltuutetun ja -päällikön tehtäviä. ODUM Turva auttaa tunnistamaan ja seuraamaan työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä, vähentäen turhia poissaoloja ja parantaen työntekijöiden hyvinvointia.

• Helpottaa ja tehostaa velvoitteiden toteuttamista ja seurantaa: ODUM Turva tarjoaa selkeät ohjeet ja muistutukset työsuojelupäällikölle. Järjestelmä ohjaa ja neuvoo kaikissa vaiheissa, joten velvoitteiden toteuttaminen ja seuranta sujuvat helposti ja tehokkaasti.

• Kustannustehokas: ODUM Turva on kustannustehokas ratkaisu, ja sen käyttöönotto ei vaadi työläitä järjestelmän säätöjä tai pitkää käyttökoulutusta. Se on heti käyttövalmis ja auttaa säästämään aikaa ja resursseja.

• Mittarit ja työkalut: Järjestelmä sisältää mittarit ja työkalut esimerkiksi psykososiaalisen kuormituksen ja työuupumuksen arviointiin ja ennaltaehkäisyyn. Näiden avulla voidaan aktiivisesti työskennellä työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Olemme jo vuodesta 1988 lähtien kehittäneet ja tarjonneet teknologiapohjaisia palveluita työturvallisuuden, sekä työhyvinvoinnin edistämiseksi, ja Odum Turva on yksi niistä. 

Ota meihin yhteyttä, niin tehdään yhdessä työpaikastasi turvallinen jokaiselle! Asiantuntijamme auttavat tarvittaessa mielellään yritystäsi kehittämään ja toteuttamaan työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä strategioita ja järjestelmiä. Tarjoamme laaja-alaista osaamista ja räätälöityjä ratkaisuja asiakkaidemme tarpeisiin.