Työturval­li­suuslaki täsmentyi – työpaikat velvoitetaan psykososiaalisen kuormituksen hallintaan

2.8.2024

Kesäkuussa 2023 voimaan tullut muutos työturvallisuuslakiin lisää kaikkien työnantajien vastuuta arvioida ja ehkäistä haitallista psykososiaalista kuormitusta. Työn psykososiaalisella kuormituksella tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä kuormitustekijöitä.

Lue kaikki aiheesta ja tutustu ratkaisuihin, jotka helpottavat psykososiaalisen kuormituksen mittaamista ja hallintaa.

Tämä artikkeli käsittelee seuraavia aiheita:

  • Haitallinen psykososiaalinen kuormitus tulee torjua

  • Mitkä tekijät aiheuttavat psykososiaalista kuormitusta?

  • Haitallista psykososiaalista kuormitusta tulee ennaltaehkäistä

  • Avainasemassa kuormituksen (stressin) ennaltaehkäisyssä ovat esihenkilöt

  • Miten kuormitus saadaan hallintaan?

  • Hallitse psykososiaalista ja kognitiivista kuormitusta ODUM Turvan avulla

Haitallinen psykososiaalinen kuormitus tulee torjua

Psykososiaalisen kuormituksen haitallisuudesta terveyden kannalta on vahvaa tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Tutkimuskatsauksen johtopäätöksenä esitetään, että ensisijaista on ennaltaehkäistä ja torjua työn riskejä yleisillä työsuojelutoimenpiteillä koko työuran ajan. Erityisiä vanhempiin työntekijöihin kohdistuvia toimenpiteitä tulisi toteuttaa tarvittaessa työn laadusta ja yksilöstä riippuen. Tällöin on kronologisen iän sijasta kiinnitettävä huomioita työntekijän työkykyyn suhteessa työn vaatimuksiin.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät.

Mitkä tekijät aiheuttavat psykososiaalista kuormitusta?

Kuormitus voi liittyä esimerkiksi työn organisointiin, työn mitoitukseen ja suunnitteluun, työjärjestelyihin ja työn johtamiseen. Lisäksi työhön voi liittyä kognitiivista kuormitusta, kun tehdään aivotyötä ja tarvitaan eri tiedonkäsittelyn osa-alueita ja niiden yhteistoimintaa. Kognitiivisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn vaatimuksia, jotka kuormittavat aivojen tiedonkäsittelyä ja kognitiivisesti kuormittavia työolosuhteita. Kognitiivisia kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi tietotulva, toistuvat keskeytykset, epäselvyydet ohjeissa, häiriöt työympäristössä ja tietojärjestelmissä.

Haitallista psykososiaalista kuormitusta tulee ennaltaehkäistä

Haitallista työkuormitusta tulee ehkäistä eikä vain reagoida seurauksiin. Työnantajan pitää oma-aloitteisesti välttää tai vähentää työn kuormitustekijöiden aiheuttamaa vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan hallita yhtä järjestelmällisesti kuin fyysisen työympäristön epäkohtia. Säännöllisesti tehty työn vaarojen arviointi auttaa työnantajaa tunnistamaan ne haitalliset työn fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät, joihin toimia tulee kohdistaa haitallisen työkuormituksen välttämiseksi. Ikä ja yksilölliset ominaisuudet on myös huomioitava kuormituksen arvioinnissa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät.

Avainasemassa kuormituksen (stressin) ennaltaehkäisyssä ovat esihenkilöt

Esihenkilö voi työssään keskustella ja havainnoida milloin työntekijä kuormittuu työssään terveyttään vaarantavalla tavalla. Yleensä työntekijät raportoivat tuntemuksiaan stressinä, jota voidaan pitää psykososiaalisen ja kognitiivisen kuormituksen synonyyminä puhekielessä. Myös työntekijöiden kannustaminen kertomaan avoimesti liiallisesta kuormittumisesta esihenkilölleen voi helpottaa psykososiaalisen kuormittumisen hallintaa. Esihenkilö voi myös saada tiedon asiasta vaarojen arvioinnin yhteydessä, työterveyshuollosta tai työsuojeluvaltuutetulta. Kuormittumista käsittelevät ensin työntekijä ja hänen esihenkilönsä. Mikäli työpaikalla on varhaisen tuen toimintamalli tai muita ohjeita kuormittumisen käsittelyyn, tulee niitä noudattaa.

Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on

  • selvitettävä tarkemmin kuormittumisen syyt
  • ryhdyttävä toimiin työkuormituksen vähentämiseksi käytettävissään olevin keinoin
  • tarvittaessa käytettävä työterveyshuoltoa asiantuntijana syiden selvittämiseksi (mm. kun on epäselvää, johtuuko kuormittuminen työstä vai työpaikan ulkopuolisista tekijöistä)

Miten kuormitus saadaan hallintaan?

Psykososiaalisen ja kognitiivisen kuormituksen mittaukset ovat avainasemassa, kun kuormitusta arvioidaan ja ennaltaehkäistään. Lisäksi lain täsmennyksessä myös painotetaan koulutusta ja perehdyttämistä kuormituksen hallitsemiseksi. Huomioi mm. alla olevia tekijöitä, kun arvioit ja ennaltaehkäiset terveydelle vaarallista kuormitusta.

  1. Voimavarojen lisääminen työssä!
  2. Selkeät työn tavoitteet
  3. Työmäärän ja työtahdin pitäminen kohtuullisena
  4. Vaikutusmahdollisuudet
  5. Omasta osaamisesta huolehtiminen
  6. Palautteen saaminen
  7. Tuki ja verkostot
  8. Palautuminen ja tauot
  9. Multitaskaaminen
  10. Informaatiotulva
  11. Informaatioteknologian lisääntyminen ja sen laatu
  12. Osaaminen / voimavarat vs. vaatimukset/odotukset
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät.

Hallitse psykososiaalista ja kognitiivista kuormitusta ODUM Turvan avulla

Enemmistöllä yrityksistä henkilöstö kuormittuu enemmän henkisesti kuin fyysisesti. Kuitenkin kun kysymme erityisesti asiantuntijaorganisaation johdolta työsuojelun tarpeesta, saamme vastaukseksi ”Ei koske meitä!”. Psykososiaalisen kuormituksen hallinta on monitasoinen prosessi, joka haastaa työsuojelua, esihenkilöitä sekä yksilöitä kuormituksen havaitsemisessa, riskin arvioinnissa ja niiden minimoinnissa. Me Odumilla olemme kehittäneet palvelun, jolla mm. psykososiaalista kuormitusta hallitaan helposti.

ODUM Turva on palvelu, joka auttaa yrityksiä optimoimaan työsuojelun tehtävien hallinnan. Palvelumme avulla työnantajien keskeisten lakisääteisten velvoitteiden arviointi, dokumentointi, tallentaminen ja seuranta sujuu kustannustehokkaasti.

ODUM Turva tarjoaa yrityksen työsuojeluun seuraavia hyötyjä:

  • Auttaa noudattamaan lakisääteisiä velvoitteita: Työsuojeluorganisaation tärkein tehtävä on varmistaa, että työpaikalla noudatetaan lakisääteisiä velvoitetta liittyen työsuojeluun ja työturvallisuuteen. ODUM Turva auttaa yrityksiä pysymään näiden velvoitteiden tasalla ja varmistamaan, että ne täytetään asianmukaisesti.

  • Säästää aikaa: ODUM Turva tarjoaa kätevän tilannekuvaraportin ja vuosikellon, jotka auttavat säästämään aikaa. Näiden avulla työsuojelupäällikkö voi tehokkaammin suunnitella ja seurata toimintaa. Tämä vapauttaa aikaa muihin tärkeisiin työsuojelun tehtäviin.

  • Tehostaa työhyvinvoinnin kehittämistä: Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa työsuojeluvaltuutetun ja -päällikön tehtäviä. ODUM Turva auttaa tunnistamaan ja seuraamaan työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä, vähentäen turhia poissaoloja ja parantaen työntekijöiden hyvinvointia.

  • Helpottaa ja tehostaa velvoitteiden toteuttamista ja seurantaa: ODUM Turva tarjoaa selkeät ohjeet ja muistutukset työsuojelusta vastaaville. Järjestelmä ohjaa ja neuvoo kaikissa vaiheissa, joten velvoitteiden toteuttaminen ja seuranta sujuvat helposti ja tehokkaasti.

  • Kustannustehokas: ODUM Turva on kustannustehokas ratkaisu, ja sen käyttöönotto ei vaadi työläitä järjestelmän säätöjä tai käyttökoulutuksia. Se on heti käyttövalmis ja auttaa säästämään aikaa ja resursseja.

  • Mittarit ja työkalut: Järjestelmä sisältää mittarit ja työkalut esimerkiksi psykososiaalisen kuormituksen ja työuupumuksen arviointiin ja ennaltaehkäisyyn. Näiden avulla voidaan tehdä aktiivisesti työtä työhyvinvoinnin parantamiseksi.

ODUM Turva on järjestelmä, joka auttaa kaiken kokoisia yrityksiä optimoimaan työsuojelun toteutuksen. Järjestelmän avulla keskeisten lakisääteisten velvoitteiden arviointi, dokumentointi, tallentaminen ja seuranta sujuu kustannustehokkaasti.

© Copyright 2024 All Rights Reserved